Day 4
Torstai 15.7.2010
Pikkuhiljaa tähän aikavyöhykkeeseen alkaa tottumaan vaikka ei se herääminen vieläkään kivaa ole. Huomenna olisi tarkoitus mennä aamusta Tsukijin kalahalliin, joten parempi olisi vain totutella. Tänään kuitenki lähdettiin ensimmäisenä keisarinpalatsia ja -puutarhaa kohti. Matkalla käytiin ostamassa Tokaido Shinkansen liput JR:n lipputoimistosta. Liput ovat siis luotijunaan Tokiosta Kiotoon.
Keisarin palatsi ja saman hepun puutarha oli tylsiä. Järjetön sorakenttä, vallihauta, muuria ja pari hassua siltaa. Palatsiin ei pääse sisälle kuin uutenavuotenta ja keisarin syntymäpäivänä. Puutarha ei ollut oikeen kukassa näin keskikesän helteiden aikaan. Keväällä se saattaisi olla paljon hienompi paikka. Ei näistä juuri muuta sanottavaa jäänyt. Ei ollut mua varten keisarin mestat.
Ginzassa ensimmäisenä tuli vastaan Sony building. Rakennuksessa on esillä Sonyn viimeisintä teknologiaa 8 kerroksen verran. Tuli kateltua jalkapallon MM-kisoja 200″ 3D-ruudulta sekä ihmeteltyä muita esillä olleita vempaimia. Paikassa saa testata kaikkea esillä olevaa vapaasti. Elektorniikkaähkyn jälkeen käveltiin hieman Ginzan katuja ja katseltiin kaupunginosan elämää.
Ginza eroaa huomattavasti tunnelmaltaan ja ulkoasultaan esim. Shinjukusta ja Akihabarasta. Ginzassa ei ole isoja megarobottijulisteita eikä söpösöpöanimetyttöjä. Sen sijaan rakennusten julkisivut ovat hienostuneita ja liikkeet ovat Luis Vuittonia ja Dioria. Olipa siellä Marimekonkin liike. Ginzasta tulikin mieleen länsimaisempi kaupunki. Marika halusi Seibun tavarataloon katselemaan vaatteita, joten päätettiin hetki kuljeskella omia reittejä. Itse kävelin vain Ginzaa ristiin rastiin ja katselin ihmisten menoa. Sushiravintoloita tuli Ginzassa vastaan enemmän kuin muissa virerailemissani kaupunginosissa.
Ajattelimme, että illan pimenemistä olisi taas kiva seurata jostain, mistä näkee kuinka kaupungin valot syttyvät vähitellen eloon. Siispä hyppäsimme taas kerran metroon ja matkustimme Shiban ja Roppongin rajamaille, jossa sijaitsee Tokyo Tower niminen näköalatorni. Tokyo tower on kovasti Eiffeliä muistuttava metallitorni, mutta hieman Eiffeliä kuitenkin korkeampi. Kuriositeettinä mainittakoon, että Kuusiston radiomasto on vielä korkeampi. :) Tornin alaosa ei kuitenkaan ollut tyhjää täynnä kuten Pariisissa vaan alla oli pieni ostoskeskus sekä joukko ravintoloita. Tornissa on kaksi näköala tasannetta ja me päätimme mennä aivan ylös asti. Ylin tasanne on 250 metrin korkeudessa. Ylös kiitävästä hissistä näki ulos ja tuota matkakumppania hieman jänskätti. Ylhäällä sitä jänskätti vähän lisää, mutta lopulta kaikki meni mukavasti. Näköala oli taas kerran huikea! Menimme ylös siten, että ehdimme nähdä Tokion vielä päivän valossa sekä hetkeä myöhemmin valomerenä pimeässä. Tässä vielä muutama kuva tuolta tornista napsittuna.









teil näyttää olevan hauskaa siellä:) vähän kyl ihmettelen noita ruokia, enkö oo kertonu sulle et me ei tykätä sushista:D
Japanissa oli vieläkin keisari vai kuinkas se nyt menikään. Muistaakseni 2 maailmansodan loppuessa silloisen keisarin piti sanoa koko kansalle ettei ole jumalan poika…
Japanin prinsessahan kävi hiljattain Suomessa ja Turussakin.
Heh, Marika on itsekin ihan japanilaisen näköinen tuossa juominkikuvassa! Seura tekee kaltaisekseen?! ;)
Joo, Keisari löytyy yhä, mutta valta on mennyt.