Day 7
Sunnuntai 18.7.2010
Matkaväsy alkaa painamaan näin viikon reissauksen jälkeen. Tänään herättiin aikasin, jotta ehdittiin hyvissä ajoin metrolla Tokyo-asemalle, josta lähti Nozomi tyyppinen Tokaido Shinkansen luotijuna lähti kohti Kiotoa. Nozomi on nopein ja sillä noin 500km matka taittui muutamassa tunnissa. Maisemat oli pitkälti samaa koko matkan. Taustalla vuoristoa ja etualalla taajama-asutusta. Missään vaiheessa ei tullut asuttamatonta aluetta vastaan.
Nozomi-luotijuna
Kioton asemalta hypättiin taas, yllätys yllätys, metroon! Metro on kova sana näillä reissuilla. Täällä Kiotossa on 2 linjaa, joista yksi lähtee Kioton asemalta. Valinta ei siis ollut vaikea. 210 yenillä päästiin mukavasti 2 korttelin päähän hotellista. Siinä vaiheessa vain puhelin taskusta ja suuntima selville. Tuo GPS on kyllä ehdoton vempain luurissa. Sanotte mitä sanotte. :) Hotellilla lekoteltiin hetki ja syötiin jotain Marikan ostamia banaanileivoksia. Ostettiin Tokion metrokorteilla kaikenlaista viimeiseltä metroasemalta, koska kortilla ei tee mitään Kiotossa.
Suuri osa kaduista on varsin kapeita
Kyllä tämä Kioto tuntuu todella rauhalliselta ja verkkaiselta kaupungilta Tokion jälkeen. Täällä ihmiset kulkee polkupyörillä ja tallustelevat kaikessa rauhassa. Suuri osa Kioton kaduista on varsin kapeita lukuunottamatta pääkatuja. Ei tämäkään kyllä kovin kaunis kaupunki ole. Pahin rumentaja ovat nuo kaapelit, jotka on vedetty kaikki esiin katujen päälle. Käsittääkseni siksi, että maanjäristyksen sattuessa vika on paljon helpompi löytää ja korjata. Onneksi suomessa kaapelit on lähes aina maan alla.
Tämmösiä pöperöjä tänään
Tänään ei käyty varsinaisesti katsomassa mitään nähtävyyksiä. Kunhan käveltiin ympäriinsä. Kioton museo löydettiin vahingossa ja siellä oli erilaisia musiikkiryhmiä esiintymässä. Hyvää musiikkia oli, mutta en osaa pistää sitä oikeen mihinkään genreen. Käytiin myös katselemassa museon näyttelyä, mutta aika turha reissu oli. Itse en varsinaisesti ole museoihmisiä ja kun kaikki selitystekstit ovat japaniksi, niin käteen ei oikeastaan jää muuta kuin kasa purnukoita ja pienoismalleja temppeleistä.
Nämä soitti kitaraa ja jotain haitarin sukuista
Museossa oli selkeästi kulttuuripäivät menossa, sillä ohjelman mukaan lauantai- ja sunnuntaipäivien ajan oli ilmaisia ja (ainakin ne mitä itse kuulin) laadukkaita musiikkiesityksiä tarjolla.
Metroissa ja junissa muuten ei kukaan puhu kännykkään, taitaapi olla oikein kiellettyäkin. Siellä onkin ihanan hiljaista. Toki kännykät ovat esillä lähes kaikilla, tiedä sitten mitä niillä tekevät. :)
Lauri, millon te meette johonkin elektronikka kauppaan? Kait sä nyt jotain elektroniikkaa sieltä ostat? :O
Onhan noita tullut Tokiossa jo kierreltyä useampia. Elektroniikka ei ole mitenkään halpaa täällä, mutta valikoimat ovat kyllä hyvät. Ei ole juuri nyt tarvetta millekkään vekottimille, niin tuskin tulee ostettua mitään.
Voisitko tuoda mulle robotin tuliaisiksi? ^_^
Robotti ois kyllä kova. Jos tuot töihin semmosen, ku meillä ei vielä ole semmosta… :(
Eikös siellä muuten yleensä tuu kaikki elektroniikka myyntiin hiukan aikasemmin kuin muualla maailmassa. Ainakin aina saa lukea uutisia, että nyt on löytynyt joku XXX über prosessori sieltä. Oletko löytänyt yhtään semmosta?
Teillä on jo yks jänisrobotti siellä töissä, ettekä oo sitäkään saanu toimimaan! Ei teille robotteja voi tuoda. :)
En oo prosuja katellu. Oon rautapuolella tipahtanu niin pahasti kyydistä, etten edes tietäisi mikä on uusi ja hyvä.