Day 8
Maanantai 19.7.2010
Kiotosta löytyy tuommoset 2000 temppeliä sun muuta historiallista rakennelmaa. Aikaa ei riitä kaikkien läpikäyntiin eikä kyllä mielenkiintoakaan. Muutama on kuitenkin kiva nähdä ja tänään käytiinkin Nijo-linnassa sekä Kiyomizudera temppelissä. Saatiin myös hyvät turistirusketukset tänään, kun jäi aurinkorasvat laittamatta ja valopallo porotti taivaalla koko päivän.
Nijo-linna on kävelymatkan päässää hotellistamme, joten käytiin ekaksi siellä. Ulkoa päin varsin perinteinen linna vallihautoineen ja muureineen. Sisällä on kuitenkin tavallaan pieni kylä, joka on rakennettu kokonaan puusta eikä kivestä, kuten useat linnat länsimaissa. Ja tottakai muurien sisältä löytyy myös puutarha… Tuonnehan ei tarvitse kuin viskata tulipallo muurin yli ja odottella?
Nijo-linnalta seikkailtiin linja-autolla eteläisempään Kiotoon. Aivan temppelille asti ei bussilla päästy vaan vuorenrinnettä piti kavuta jalan. Onneksi noilla kaduilla on pikkukauppoja rintarinnan ja niissä on hyvä ilmastointi. Aina välillä käytiinkin vilvottelemassa kaupoissa. Kiyomizudera-temppeli oli pitkälti samanlainen, kuin ilmeisesti kaikki temppelit täällä. On iso porttirakennus ja sitten itse päärakennus ja sen vierellä muutamia pienempiä rakennuksia. Kyllä näitä muutaman käy ihmettelemässä, mutta itse en niin innostunut ole, että jaksaisin temppeliltä temppelille vaeltaa.
Kaksi historillista kohdetta päivässä riittää tälle matkaseurueelle ja nälkäkin pääsi jo yllättämään. Siispä jatkoimme bussiseikkailua ja löysimme itsemme Kioton pääasemalta, johon ensimmäisenä päivänä saavuimme junalla. Tuo asema taitaa olla samalla myös Kioton suurimpia ostoskeskuksia. Paikalta löytyi myös sushi-ravintola, jossa vedettiin taas nappulat nassuun. Asema on arkkitehtuurisesti varsin hieno rakennus. Keskeltä pääsee 11 kerrosta ylöspäin rullaportailla. Ei siis siten siksakkia vaan suoraan kuin pyramiidin seinämää.
Asemalla palloilun jälkeen palloiltiin vielä hetki aseman lähiympäristössä, jonka jälkeen matkattiin takaisin hotellille lepäilemään. Varsin perinteinen turistipäivä siis. Alla vielä kuva Pachinko-pelihallista. Näissä on aivan järjeton meteli eikä tuolla viihdy juuri kuvanottamista pidempään.








“Japanissa syödään susia, valitettavasti.” Ja tuohan kuuluu sitten lukea Martti Ahtisaaren äänellä.
Kaikenlaista ootte siel nähny ja tehny. Hyvältä näyttää ja mukava lueskella. Montaks päivää teil olikaan tarkotus siel viettää?
Sushi on hyvää. Muuten en oo kyl Japanilaisesta ruoasta hirveän innostunut. Mausteita nä ei tunnu käyttävän juuri lainkaan.
Torstai aamulla lähdetään takaisin suomea kohti, joten 10 päivän edestä tänne blogiin tulee höpinää.